Olin taannoin Vasemmiston Turun valtuustoryhmän järjestämällä kyselytunnilla kuuntelemassa ryhmän vetäjien katsausta ajankohtaisiin asioihin. Mietin mitä kaikkea hyvää oma kabinettijengini on saanut taas aikaan. Me kansalaiset yleisössä saimme myös esittää kysymyksiä. Itse kysyin, mitä Kaskenkatu kolmosessa sijaitsevan puutalon huutokaupalle voi tehdä – asia kun on totaalista skeidaa ja suoraan sanottuna ottaa sydämeen. Kyseessä on pakkohuutokauppa, jossa ostajaksi paljastui edellinen omistaja Raimo Puolimatka. Rikkaat vain siirtelevät rahojaan kulttuurihistorian mädäntyessä viereen.
Noh, tämä kirjoitus ei kuitenkaan kerro Raimosta, vaan yhden toisen toverin pitämästä puheenvuorosta tuossa tilaisuudessa. Kävi nimittäin ilmi, että pääomatuloista ei makseta kunnallisveroa. Käytetään kyllä kaikkea, mitä kunnallisverolla saa, mutta ei sitä makseta. Järkytyin ja asia jäi vaivaamaan. Miksi näin? Ehkä kuitenkin eniten mietin, miten en ole tästä koskaan kuullut? Päätin selvittää.
Suomessa astui voimaan uusi tuloverolaki vuonna 1993, noin kaksi vuotta ennen omaa syntymääni. Se ehkä selittääkin, miksi kyseinen verolaki on jäänyt itselleni aiemmin tuntemattomaksi. Lain suurin uudistus oli ansio- ja pääomatulojen eriyttäminen verotuksessa erillisiksi verolajeiksi. Osana uudistusta luovuttiin myös pääomatulojen kunnallisverotuksesta. Ansiotulot säilytettiin progressiivisen verotuksen piirissä, mutta pääomille asetettiin tasavero (25 %), jota tosin myöhemmin on muutettu progressiivisempaan suuntaan (jopa yksi progression aste 30 %:sta 34 %:iin!). Nykyään ja viimeiset 30 vuotta pääomatuloista, kuten korkotuloista, vuokratuloista, luovutusvoitoista ja metsätalouden pääomatulosta, on suoritettu veroa vain valtiolle.
Kunnallisvero on yksi Suomen merkittävimpiä yksittäisiä verolajeja, vaikka sen merkitys onkin hieman pienentynyt sote- ja pelastuspalveluiden siirryttyä kunnilta hyvinvointialueille. Täältä muuten nousee maakuntaverolle iso peukku. Kunnallisvero muodostaa edelleen suurimman tulonlähteen kunnille, ja yhdessä kiinteistö- sekä yhteisöveron osuuksien kanssa niillä maksetaan kaikkien meidän kuntalaisten palvelut. Siis kaikkien, myös pääomatuloilla itsensä elättävien.
Mitä me sitten menetämme, kun pääomatuloveroa maksetaan vain valtiolle? Löytääkseni vastauksen kaivoin esiin salaisen aseen: nimittäin julkiset verotiedot, vuosikertaa 2023. Tietoihin oli listattuna 50 kyseisen vuoden rikkainta varsinaissuomalaista. Muuan vanhempi Puolimatkakin komeili listauksessa sijalla 12. Tämä vaatimaton viisikymmenikkö oli saanut tahkottua melkoisen kasan rahaa, kuten arvata saattoi. Vuoden aikana nämä työn raskaan raatajat olivat saaneet aikaansa yhteensä 109,79 M €, ansiotuloja oli 11,42 M € ja pääomatuloja yhteensä 98,32 M €. Kunnallisveron alaisuuteen oli siis päässyt lipsahtamaan 10,4 % tästä koko potista samalla kun valtion kassaan meni 89,6 %.
Kysymys kuuluukin, käyttävätkö he palveluita vain kymmenesosan siitä mitä me muut? Enpä usko. Nämä rikkaat yhtälailla ajavat samoilla teillä, heidän lapsensa käyvät samoja kouluja ja päiväkoteja, ja he jopa äänestävät samoissa vaaleissa. Haluavat kaikki nämä kunnan tarjoamat palvelut osallistumatta maksaiseen, kuin pahaiset pummit.
“On se epäkohta”, totesi asiasta Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio viime marraskuussa. Niin totean minäkin. Valitettavasti verotuksen kysymykset ratkaistaan vasta tulevissa eduskuntavaaleissa, mutta sitä ennen on minulla tarjota hetkellinen vastine. Tietulli Hirvensalon sillalle, josta pääsee toki maksutta ohi, vilauttamalla oikeanlaista verokorttia!
Aarni Koivisto
kuntavaaliehdokas 310 (Turku)
poliittinen koordinaattori, kulttuurituottaja AMK
