Pal­ve­lut ovat ikäih­mis­ten ih­mi­soi­keus

Miten ikääntyvien turkulaisten palveluista pidetään huolta? Tätä pohtii kuntavaaliehdokas Rauni Niinimäki tekstissään.

Turussa on yli 40 000 yli 65-vuotiasta asukasta. Keskustassa heistä asuu noin 12 000. Kun mietin ehdokkaaksi ryhtymistä, ajattelin, että tuossa olisi työsarkaa. Olen kokemusasiantuntija tässä ikäryhmässä.

Ikäryhmän vanhin osa eli niin sanotut suuret ikäluokat ovat saaneet kriittistä arvostelua koko ikänsä, koska ovat he ”tukkineet” ensin koulut ja työpaikat sekä nyt eläkeläisten palvelut – he ovat olleet aina tiellä.

Turussa on asioita, jotka ovat jo hyvin, kuten kirjaston palvelut ikäihmisille. Kirjoja tuodaan ja haetaan kotoa. Maksutta voi kuunnella äänikirjoja ja katsella elokuvia. Kirjastokorttiin sisältyy edullisia kulttuuripalveluja.

Liikuntapalvelut tarjoaa yhdessä järjestöjen kanssa erilaista maksutonta toimintaa, mm. Liiku lähellä -toimintaa lähellä asumisalueita. Seniorirannekkeeseen sisältyy uimahallien ja kuntosalien käyttöoikeus. Rannekkeella pääsee erilaisiin ryhmämuotoisiin liikuntapalveluihin. Rannekkeen monipuolinen tarjonta kattaa myös konsertteja, urheiluotteluita, museokäyntejä, teatteria jne.

Suurin osa senioreista asuu kotonaan ilman palveluja. Osa pärjää hyvin. Suurin osa heistä on kuitenkin yksineläjiä, joilla ei ole sukulaisia lähellä, eikä digitaitoja. Vanhukset syrjäytyvät entisestään, koska melkein kaikki palvelut ovat siirtyneet verkkoon. Ikäihmiset tarvitsevat auttajia – rinnallakulkijoita.

Monet järjestöt tekevät työtä yksinäisten kanssa, mutta hallituksen leikkaukset ovat kaventaneet järjestöjen osaksi vapaaehtoisvoimin tekemää auttamistyötä. Heidän hyvinvointinsa tukeminen on viisasta kunta- ja aluepolitiikkaa, sillä panostus tähän väestöryhmään on paitsi ikäystävällistä, myös säästöjä tuottavaa.

Suuret ikäluokat ovat yli kahdeksankymppisiä 2030-luvulla. Iän karttuessa avun tarve lisääntyy, kotona ei enää tule toimeen. Maan hallitus ei helpota heidän tilannettaan sillä, että se lopetti senioriasuntojen rakentamisen tukemisen huonontamalla Ara-ehtoja.

Meidän on pidettävä ihmisten puolta myös siinä, että meillä olisi hyvä ja esteetön ympäristö. Viheralueiden hyvä saavutettavuus asuinympäristössä auttaa nauttimaan luonnon tarjoamista fyysisistä ja psyykkisistä terveyshyödyistä. Saavutettavuuteen on kiinnitettävä huomiota erityisesti niiden väestöryhmien osalta, joiden liikkumiskyky on rajallinen. Meidän tulee vaikuttaa jo asuinalueita kaavoitettaessa.

Rauni Niinimäki

eläkeläinen, ent. etuuskäsittelijä

kuntavaaliehdokas (Vas.)

Turku