Lähes kaikilla hyvinvointialueilla, myös Varhalla on alijäämäisen talouden ja lakisääteisten velvoitteiden välinen ristiriita. Lain mukaan hyvinvointialueiden tulee kattaa talouden alijäämät vuoden 2026 loppuun mennessä. Samaan aikaan on kuitenkin tuotettava riittävät lakisääteiset sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelut.
Hyvinvointialueiden päätehtävä on tuottaa väestölle riittävät sote- ja pelastusalan palvelut. Kansalaisilla on perustuslaista johdettuja subjektiivisia oikeuksia, perusoikeus päästä hoitoon, saada tarvittava huolenpito sekä pelastustoimen palvelut. Näistä on säädetty yksityiskohtaisesti useissa laeissa kuten terveydenhuoltolaissa, sosiaalihuoltolaissa, vanhuspalvelulaissa, vammaispalvelulaissa, laissa kehitysvammaisten erityishuollosta, lastensuojelulaissa, laissa potilaan asemasta ja oikeuksista, laissa sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista ja pelastuslaissa.
Hyvinvointialueille on kertynyt alijäämiä vuosina 2023-24 yhteensä noin 2,7 miljardia euroa. Tärkein syy alijäämiin on väestön tarpeisiin nähden riittämätön valtion rahoitus, josta hyvinvointialueet ovat erittäin riippuvaisia. Alueiden omat tulot kuten asiakasmaksut tuottavat vain vähäisen osuuden tuotoista. Alueilla ei ole verotusoikeutta ja valtio sääntelee niiden lainanottovaltuuksia.
Vuonna 2023 aloittaneet hyvinvointialueet saivat alimitoitetun talouden perintönä sote-palveluista aikaisemmin vastanneilta kunnilta. Inflaatio ja julkisen sektorin palkankorotukset aiheuttivat lisämenoja. Koronapandemian aikana patoutunut hoitovaje vielä lisäsi palvelujen kysyntää. Lisäksi yksityisten palveluntuottajien hintojen nousu lisäsi ostopalvelukustannuksia. Vaikka valtion rahoitus hyvinvointialueille on kasvanut, se ei kuitenkaan ole huomioinut riittävästi todellista kustannuskehitystä.
Hyvinvointialueiden on nyt arvioitava alijäämien nollaustavoitteen ja lakisääteisen palvelutuotannon juridinen ristiriitatilanne. Mielestäni perusoikeudet lakisääteisiin palveluihin on priorisoitava ja alijäämien kattamista siirrettävä myöhemmäksi. Ylin lainvalvoja tulee myös ottamaan tähän asiaan kantaa, kun Etelä-Karjalan hyvinvointialueen oikeuskanslerille tekemään kanteluun aikanaan saadaan ratkaisu.
Jukka Kärkkäinen
LT, OTK, psykiatrian erikoislääkäri
Varhan aluevaltuutettu ja aluehallituksen jäsen, Turun kaupunginvaltuutettu
kunta- ja aluevaaliehdokas (Vas.)
Turku
