Mielenterveyden edistäminen lisää ihmisen hyvinvointia ja tuottavuutta kuten koulumenestystä ja työssä pärjäämistä. Kaupunki voi edistää asukkaiden mielenterveyttä monella saralla muun muassa järjestämällä perheille palveluja, lapsille päiväkoteja ja varhaiskasvatusta ja kaiken ikäisille mielekkäitä harrastus- ja liikuntamahdollisuuksia.
Yksinäisyys ja syrjäytyminen ovat usein mielenterveysongelmien taustalla. Tämän vuoksi on tärkeää olla saatavilla tukea ja matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja, joita Turussa ovat esimerkiksi Mielenterveysyhdistys ITU ja Nuorten Kohtaamispaikka Toivo. Näihin paikkoihin voi mennä ilmaiseksi ja tavata muita sitoutumatta mihinkään. Valitettavasti kaikki eivät leimautumisen pelossa kuitenkaan uskalla tulla näihin paikkoihin. Olisikin tärkeää saada ilmapiiriä muokattua siihen suuntaan, että vertaistukiryhmissä käymistä pidettäisiin normaalina.
Mielenterveyshäiriöt ovat erittäin yleisiä Suomessa. Vuosittain joka viides sairastuu psyykkisesti ja elinaikanaan joka toinen. Masennukseen sairastuu lähes joka kymmenes vuosittain ja joka viides elämänsä aikana. Koska suuri osa häiriöistä alkaa jo lapsuus- ja nuoruusiässä, olisi tärkeää tunnistaa ja puuttua ongelmiin jo varhaisessa vaiheessa ja päästä hoidolla ehkäisemään sairauksien pitkittymistä aikuisuuteen.
Leimautumisen pelko on edelleen osalle este hakeutua hoitoon. Hoitotulosten paraneminen edellyttää, että pääsy hoitoon on helppoa ja hoito aktiivista sisältäen tarvittavia lääkkeellisiä, psykoterapeuttisia ja psykososiaalisia hoitomenetelmiä. Mielenterveyshoidon saatavuus on erityisesti terveydenhuollon etulinjassa paranemaan päin, kun kansallisesti kehitetään perustason ammattilaisten osaamista erilaisten psykososiaalisten menetelmien käyttöön.
Mielenterveyshäiriöt aiheuttavat sairausryhmistä suurimman kustannustaakan yhteiskunnalle. Ne ovat yleisin syy sairauspoissaoloihin ja työkyvyttömyyseläkkeelle päätymiseen. Mielenterveyshäiriöiden aiheuttamat kokonaiskustannukset on arvioitu Suomessa vuosittain noin 11 miljardin euron suuruisiksi. Kustannuksista suurimman osan aiheuttavat välilliset kustannukset, joita ovat sairauspäiväraha- ja eläkekustannukset sekä työpanosten menetykset. Varsinaiset hoitokulut ovat noin kolmasosa kokonaiskustannuksista. Huomioitava on myös mielenterveyspotilaan läheisille aiheutuva kuormitus.
Riittävien mielenterveyspalvelujen lisäksi on erityisen tärkeää toteuttaa yhteiskuntapolitiikkaa, joka edistää jokaiselle mahdollisuutta osallisuuteen, työhön, opiskeluun ja riittävään toimeentuloon. Tiedetään, että sosiaaliset tekijät kuten koulutuksen puute, työttömyys ja köyhyys lisäävät riskiä sairastua mielenterveyshäiriöön.
Jukka Kärkkäinen
psykiatrian erikoislääkäri, Turun kaupunginvaltuutettu sekä Varhan aluevaltuutettu ja -hallituksen jäsen
kunta- ja aluevaaliehdokas (Vas.)
Veli-Matti Saajala
Mielenterveysyhdistys ITU ry:n puheenjohtaja ja Mielenterveyden keskusliiton valtuuston jäsen
kuntavaaliehdokas (Vas.)
Turku
Veli-Matti Saajala (vasemmalla) ja Jukka Kärkkäinen.